Personal tools
You are here: Home Välissidemed ● Artiklid ● Joh. Käis ja Eestin kansakoulu. II (A. Salokannel)
Document Actions

● Joh. Käis ja Eestin kansakoulu. II (A. Salokannel)

by Jana Järvsoo last modified 2006-09-29 02:02 PM

Oppettajain Lehti. Helsingissä, 1935, huhtikuun 12 päivänä, nr15

Edellä esitettyjen työohjeiden valmistaminen on vaikea ja vaativa työ, sillä niiden tulisi olla mahdollisimman lähellä jokaista koulua ja sen oppilaita. Opettajalla ei siihen ole aikaa eikä siihen jokainen pystyisikään. Käis on senvuoksi kirjoittanut ja toimittanut suuren joukon erilaisia painettuja työohjeita, joko kortteina tai vihkosina. Näitä on kotiseutuopissa, maantieteessä, Iuonnontieteessä, historiassa, äidinkielessä, kirjallisuudessa ja laskennossa. Yleisempään käytäntöön on tullut vihkonen, josta oppilas näkee lukukauden tai koko vuoden tehtävat ja voi suoritukset valita halunsa mukaan. Myöskin kortteja käytetään 1/4 arkin kokoisena joko painettuina tai muuten monistettuina. Tietenkin voidaan ja tuleekin myöskin luokkataulua käyttää.

Seuraavassa esitän muutamia tyypillisiä näytteitä Käisin painetuista työohjeista.

Ensinnäkin jokainen painettu työohjevihkonen sisältää seuraavat ohjeet oppilaille:

1  Ennen työn alkamista luen työohjeen läpi.
2  Senjälkeen suoritan tehtävat kohta kohdalta (luen, kirjoitan, piirrän, lasken j.n.e.)
3   Koetan kaikki itsenäisesti suorittaa. Opettajan apua pyydän vain silloin, kun en asiaa ymmärrä.
4  * merkityn tehtavän suoritan, mikäli aika riittää.
5   Tehtavän suoritan lehtiöön tai työvihkoon.
6  "AjatelIen" tarkoitettuihin kysymyksiin ei vastata kirjallisesti, vaan ne käsitellään seuraavalla yhteisellä tunnilla.
7   Jokaiseen tehtävään kirjoitan selvän otsikon.
8   Reunaan merkitsen päiväyksen.
9   Erilliset tehtävät suoritan täysin ymmärrettavästi? Niihinkin usein on oma otsikko kirjoitettava.
10   Piirroksille, diagrammoille ja taulukoille kirjoitan aina otsikon ja selityksen.
11 Numerotiedot eri maiden ja valtakuntien oloista ja asioista ei ole tarkoitettu ulkoa luettavaksi, vaan käytettäväksi diagrammeina ja vertailuina.
12  Maantieteessä vertailen ulkomaiden oloja kotimaan vastaaviin oloihin.
13 Työohje päättyy tehtävään: "Pidä muistissa».   Lisäks kirjoitan itse, mitä haluan muistaa. Kaikki tämä tulee hyvin oppia, kerrata ja muistiin painaa.

Suomi tuhatjärvien maa.
Työohje 46 kouluvuodelle.
4 kouluvuosi.
                                                                
(aika 1,5 tuntia).

1 Etsin Euroopan karttalelidcltä Suomen rajat ja tarkastan, mitkä valtiot sitä rajoittavt.
2  Luen oppikirjasta kappaleen Suomesta.
3  Piirrän Suomen rajat värillisellä viivalla karttalelidelle ja kirjoitan jokien, järvien, saarien, niemien, kaupunkien y.m. nimet sivuun.
4  Kirjoitan kartan alle maan suuruuden ja asukkaiden luvun km2:llä.
*5  Mittaan kartalta matkan kotoani Helsinkiin.
6  Selitän miten matkustan Helsinkiin.
7  Ajateltavaksi: Missä Suomi eroaa Eestistä (suuruus, asutus, maasto, järvet, rantaviiva j.n.e.)?
8  Kirjoitan työvihkoon mitä me myymme Suomeen ja mitä sieltä ostamme.
*9 Piirrän 4 yhtä suurta neliötä, jotka kukin tarkoittavat 1 km2. Merkitsen pisteillä kuinka monta ihmistä asuu 1 km2:llä Suomessa, Eestissä, Latviassa ja Venäjällä. (1 piste tarkoittaa 1 ihmistä.)
*10 Mitkä teollisuuden lajit ovat Suomessa eniten kehittyneet?
11   Piirrän Suomen lipun.
Paina muistiin: 1---- 2 —------------------ 3------------------ 4------------------ 5------------

                                                         6 kouluvuosi.
                                              Suomi
tuhatjärvien maa.

Työohje sisältää aluksi erilaista tilastoa työsuoritusta varten.
1   Euroopan karttalehdelle merkitsen Suomen oppikirjan ja seinäkarttojen mukaan. Tai: Valmistan itse Suomen kartan suuremmalla mittakaavalla. Mitta kartan alla.
2   Määrään tarkasti Suomen pohjoisimman ja eteläisimmän leveysasteen ja lasken näiden mukaan Suomen pituuden.  (1 leveysaste on 110 km.)
3   Mittaan Suomen suurimman leveyden mittakaavan mukaan kartalta.
4   Kirjoitan Suomen maastosta, maapohjasta, kasvistosta, ilmastosta ja vertailen niissä Suomea ja Eestiä.
5    Nimeän Suomen tärkeimmät elinkeinot ja vertailen siinä Suomea ja Eestia.
6    Kuvaan Suomen satoa diagrammeina ja kuvina. Lasken sadon 1 ihmistä, 100 eläintä kohti. Vertailen siinä Suomea ja Eestiä.
7    Vertailen Suomen ja Eestin vientiä toisiinsa.
7--------------------- Kertaukseksi: Suomesta viedään Eestiin--------------------- Eestistä Suomeen--------------------- Suomen lippu on-----------------
8    Kuinka matkustaisin Suomeen?
9    Vertailen liikeneuvoja ja postinkehitystä Suomessa ja Eestissä.
10 Mietittäväksi: a) Minkävuoksi Suomessa ei ole runsaammin moreenimaalajeja? b) Missa Eestissä on maasto samallaista kuin Suomessa? c) Miten Suomessa koskien voimaa käytetään? d) Missä muualla asuu Suomen sukuisia kansoja? e) Miten lappalaiset elävät?
11  Yhteenveto luetun tai kuvien mukaan. (Osoitetaan sopiva lukukappale Suomesta.)
12  Paina muistiin: 1  Suomen suurimmat järvet ovat---------------- 
                              2    S:n tärkeimmät kaupungit ovat          
                              3    S:n asukkaita on yhteensä-------1 km2:llä----
                              4    Paitsi suomalaisia, asuu          
                              5    S:n tärkeimmät vientitavarat ovat--------
                              6-------- j.n.e. (oma valinta)12)
                                                                                (Aika 2,5 tuntia.)

 

                                                   Porkkana. 5 kouluvuosi.

A.   Havainnot kasvitarhassa.
1   Mittaan nuoralla 0,5 m2 suuruisen alan porkkanamaasta ja luen kuinka monta tainta siinä on.
2   Mittaan koko porkkanamaan ja lasken sen pinta-alan. Siinä kasvaa noin tainta.
3 Kaivan (en revi tai nykäse) yhden porkkanan ja puhdistan sen mullasta niin varovasti, ettei yhtään juurta katkea.   Pesen porkkanan puhtaaksi
4  Jos löydän kukkivan porkkanan, otan sen luokkaan mukaani
                                                                                                             (15 min.)

B.   luokassa.
1 Kirjoitan työvihkoon selostuksen havainnoista kasvitarhassa.
2    Luen oppikirjasta (sivut osoitettu).
3   Teen porkkanaan poikki- ja halkileikkauksen. Otan sydämen ulos nähdäkseni, miten siitä lähtevät juuret pehmeän porkkanalihan läpi.
4   Piirrän porkkanan poikki- ja halkileikkauksen luonnollisessa suuruudessa ja kirjoitan vastaaviin kohtiin: sydän, liha, kalvo, juuret.
5   Esitän piirroksin porkkanan kokoonpanon: vettä 80 %, sokeria 15 %, valkuaista 4 %, suolaa 1 %. (väritän)
*6 Tarkastelen suurennuslasilla porkkanan kukkaa.  Siinä on----------- terälehteä----------- hedettä,------- emiä.
*7 Luettelen: 1) Kuinka monta haaraa on porkkanan ku kinnossa? 2) Kuinka monta sivuhaaraa on päähaa.  3) Kuko kukinto on----------- kukkaa.
8   Punnitsen 0,5 g porkkanan siernentä.   Kuinka  siementä on 1 grammassa?
9   Punnitsen keskikokoisen porkkanan lehtineen.  Snaa-------- — g ja on siis------------- kertaa painav kuin siemen.   1 m2:ltä saadaan noin —------------------ kg kanoita.
10 Haistan ja maistan porkkanan siementä.   Omitu maku ja haju tulee eetteripitoisesta öljystä.
11  Ajattelemiseksi: a) Minkälaisia töitä on porkkanama suoritettu keväästä syksyyn? b) Minkälaiset a. tekevät porkkanan arvokkaaksi ravinnoksi? c) Ku saadaan porkkanan siemeniä? cl) Mitä muita kasvuotisia tunnette? e) Mikä merkitys on porkkana suurella kukinnolla? f) Mistä on helppo todeta, esim. tilli ja monet metsässä kasvavat putkikasvit on porkkanan sukulaisia?*Kotona suoritettavaksi: Kuivaan porkkanan lehdei
liimaan sen työvihkooni.   (selitykset lehden erios
viereen.)
Paina muistiin: 1 Porkkana on -------vuotinen-------kasv.
2    Muita kaksivuotisia kasveja ovat---------
3    Porkkanan lehdet ovat---------
4    Kukinto on-----------senvuoksi kutsutaan porkanaa ------------------
5    Muita samansukuisia kasveja ovat----------
6--------------- j.n.e. (Oman valinnan mukaan.)13)

Kaupungeissa 2—3 tuntia, maalla 1—1,5 tuntia.
Kastemato — maanviljelijän paras apulainen.

A. Havainnot kasvitarhassa.
R. 1  Merkitsen nuoralla ja kepeillä 1  m2 suuruisen ala sellaisesta paikasta kasvitarhaa, missa  on kastematoj ja lasken kuinka monta matoa on 1 m2 : llä (R =  ryhmä)
R. 2 Kokoan madot astiaan.
Y. Käännämme 1 m2 alan maata ja kokoamme siinä olevat madot lasipurnukkaan.   Kun madot on laskettu askemme ne maahan takaisin, mutta otamme yhden mukaamme luokkaan..
   4  Minkälaisien kasvien lehtiä y.m.s. madot vievät mukaansa käytäviinsä?
B.   Luokassa.
Oppikirjasta matoa selittävät kappaleet.
     1  Kirjoitan työkirjaan yhteenvedon havainnoista kasvitarhassa.
     2  Panen madon paperille kulkemaan (esim. vihon kannelle).  Mitä kuulen?   Kosketan matoa tikulla.
     3    Mittaan madon pitkänä ja lyhyenä.
     4    Etsin ruumiin etu- ja takaosan. Silitän sormella matoa: a) selkäpuolelta eteen ja takaisin; b) vatsan puolelta samoin. Mitä tunnen? Minkälaisia liikkeitä tekee pääpuoli?
   *5 Tarkastelen suurennuslasilla madon ihorenkaita.   Lasken niiden luvun.
     6 Lasken: Kuinka monta matoa tulee  1  ha kohti, jos niita on yhtä paljon kuin mitatulla 1   m2  alalla? (Keskimäärin on matoja 12 kpl. m2 :Ilä.)
R.  7 Mittaan kasvitarhassa 1 m2 :ltä kootun mullan. Kuinka paljon tulee sita 1 ha kohti?
   *8 Yhteinen koe. 2—3 litran vetoiseen lasipurkkiin panemine kerroksittain multaa ja hiekkaa, noin 3 sm kutakin niin että purkin reunaa jää noin 5 sm vapaaksi mullasta. Purkkiin panemine 10 matoa. Pidamine sit-ten huolen, että muita purkissa on riittävän kosteata.

Tarkastelemme matojen toimintaa 1—2 viikon aikana. Tulokset kirjoitan työvihkoon.
    9 Ajateltavaksi: a) Miksi mato ci tukehdu mullassa? b) Miten mato uurtaa käytävän multaa? c) Kuinka mato elää yli talven? d) Miten käy, kuri mato lapiolla maata kaivettaessa menee poikki? e) Miten käy madon kuivassa hiekassa?, vedessä? f) Mitä hyötyä on madosta kasvitarhalle ja pellolla?

Pidä muistissa:  1)    Madon  ruumis on  muodostunut lihasrenkaista.
2)     Liikkumiseen on madolla apuna  
3)     Madolta puuttuu selkäranka; se on -------eläin.
4)    Sikiäväisyys
5)    Madon mokana on
6)  -------- j.n.e.---------- 2 tuntia.14)

Eestiläisiä työohjeita lukiessa tulee pakostakin ajatelIeeksi, miten vaikeassa pulmassa meikäläiset opettajat ovat olleet ja ovat, kun pitäisi teettää työvihkoja ja työkirjoja, eikä aina tiedä, mitä niihin suorittaisi. Nykyisin ei ole meillä mitään yksityiskohtaisempaa, eri aineita varten sovitettua ohjausta, lukuunottamatta oppikirjoissa olevia ohjeita ja viitteitä. (Tämä puute kuitenkin pian loppuu, silla Johtaja Käisin ja kustantajan kanssa on tehty sopimus, jonka mukaan työohjeita meikäläisiä oloja värten sovitettuna ensi syksyksi valmistun.)

Työskenkly tunnilla tapahtuu Käisin esityksen mukaan seuraavalla tavalla:

1)   Yksilöllisesti, jolloin jokainen oppilas valitun työohjeen mukaan suorittaa siinä olevat tehtavat itsenäisesti.
2)   Ryhmänä, jolloin suurempi tehtävä jaoitellaan osiin ja nämä annetaan pienempien ryhmien suoritettavaksi. Niinpä esim.Suomesta käsittelee yksi ryhmä luonnon tarjoamat edut, toinen maanviljelyksen, kolmas teollisuuden, neljas kaupan, viides uskonnon ja sivistyksen j.n.e. Seuraavalla yhteisellä tunnilla sitten kukin ryhmä esittää lyhyen yhteenvedon, joten kokonaisuus samalla saavutetaan. Ryhmien suorittamat työt kootaan yhteen kirjaan, jonka nimi on »Suomi».
3)  Yhteisesti, (ühisrindel) mikä merkitsee sitä, että koko luokka työskentelee saman työohjeen mukaan, yhdellä ja samalla kaavalla. Yksilölliset työskentelyn mahdollisuudet esiintyvät siinä tehtävien valinnan ja suorituksen laajuuden kautta.

Oppilas suorittaa työnsä tavallisimmin itse valmistamaansa lehtiöön (Brossüüri), jossa voi olla 4—10, jopa vaikka 50 sivua, varsinkin kirjallisuudessa, jossa tavallisesti valmistun oikein paksu kirja. Kannen sommittelee oppilas itse makunsa mukaan. Lehtien sivut on samoin kaunistetut ornamenteilla ja muilla sopivilla piirroksilla värityksin. Jokainen työ otsikoidaan selvästi huomattavaksi ja päiväys aina merkitään. Jos  kirja sisältää useampia tehtäviä, valmistetaan niistä tarkka, sivuja osoittava hakemisto alkuun tahi loppuun.

Työnmeno tunnin aikana suoritetaan työohjeen mukaan, jonka järjestaja välitunnilla on oppilaan pöydälle jakanut tai opettaja luokkataululle kirjoittanut. Välineet, joita tarvitaan, on myös asetettu saataville. Työ siis alkaa viipymättä ja jos joku tarvitsee opettajan apua, pyytää hän sitä. Oppilaan liikkuminen tunnilla välineiden y.m. etsimiseksi on sallittua, eikä se ketään häiritse. Opettaja taas puolestaan seuraa oppilasten työtä liikkuen luokassa ja antaen ohjausta ja apuakin, missa sitä tarvitaan. . Pääasiallisin työ suoritetaan luokassa tuntien aikana. Työ tavallisimmin aluksi tehdään irtolehdellc, josta se sit ten viedään puhtaaksi edelläsanottuun.vihoon tai työkirjaan.. Likaisia ja  hutiloimalla suoritettuja töitä ei hyväksytä. Myöskin kotona võivat oppilaat työskennellä, jatkaen koulussa alulle pantua työtä.

Yhteisillä tunneilla sitten tehdään tarpeellisia valmistuksia seuraavien tuntien itsenäistä työtä värten. Samoin näillä tunneilla, kuten edellä on mainittu, esitetään yhteenvetoja ryhmien työstä selostuksina ja esityksinä. Samoin sellaisia täydentäviä kysymyksiä voidaan tehdä, joita työvihko-ohje ei ole sisältänyt.

Oppilastyön tarkastusta ja luetteloimista varten esittää Käis opettajalle vain tavallisen taskukirjan, ruudulliselle paperille. Sivun yläosaan merkitään työohjeen numero, oppilaan nimi, päiväys, milloin se on annettu ja valmistettu sekä arvostelu työstä.

Kertaus olisi Käisin mukaan toimitettava pääasiassa koulutyönä, eikä kotona, kuten nykyisen käytännön mukaan tapahtuu. Tämä voisi tapahtua seuraavalla tavalla: 1) Aineen valinta on oppilaalle vapaa, s.o. oppilas päättäköön itse, missä kertausta tarvitaan. Kun tämä tapahtuu koulussa, saa oppilas vapaasti käyttää kaikkia koulun välineitä, kirjoja, karttoja y.m. Jos taas kertaus jää kotiin, silloin opettaja määrää minimiajan, esim. 3—4 tunnin ajan työohjeiden mukaan, jolloin aineen valinta siinäkin jää vapaaksi. Tätä kertausta varten esittää Käis erityisen kertauskortin oppilasta ja erikseen lupkkaa varten. 2) Kertaus anneitujen kysymysten mukaan, joista opettaja näkee miten oppilas on asiat käsittänyt. Oppilaalle kuitenkin ilmoitetaan, että opettaja ei arvostele niiden mukaan vaan jää tämä heidän omaksi tiedokseen siitä, mitä tietävät. Senvuoksi on muistista vastattava niin paljon kuin muistaa ja vasta sen perästä on oppikirjan tai työvihon mukaan virheet korjattava. Vastaukset kirjoitetaan tavalliselle lehdelle, jotka opettaja tarkastaa. Virheet selitetään seuraavalla yhteistunnilla ja otetaan huomioon seuraavissa kertauksissa. 3) Opettaja määrää kertausaineen, jättäen oppilaalle 2—3 valinnanvaraista työohjetta.

Myöskin testejä kertauksena käytetään ja ovatkin ne Eestissä tulleet hyvin yleiseen käytäntöön. Niissä annetaan monia kymmeniä, jopa satoja kysymyksiä eri aineissa ja aikaa enintään 15—30 min. Kevättestien mukaan koulut luokitellaan hyviin, tyydyttäviin ja huonoihin. Nämä antaa ja valvoo tarkastaja kevatlukukaudella kouluja tarkastaessaan. Kertauksen ja kontrollin vuoksi ja ehkäpä myöskin kevättestien varalta antavat jokainen opettaja pitkin vuotta testejä suoritetusta työstä. Käis on, sen mukaan mitä hänen viimeiset kirjoituksensa lehdessä «Kooliuuenduslane» osottavat, asettunut liiallista testien palvomista vastaan, koska muutenkin monella tavalla voidaan oppilasten kypsyyttä ja taitoja tarkastaa.

Edellä esitetyt kertaustavat ovat jokatapauksessa vaihtelevat ja oppilasta huvittavat sekä kehittävät, siis aivan toista kuin kirjan sivujen perättäinen kertaus.

Yksilöllisen työtavan mahdollisuuden ja menestyksen kannalta jakaa Käis kansakoulun oppiaineet kolmeen ryhmään: tieto-, tailo- ja mielensuuntaa kehittäviin aineisiin. Tietoaineissa voitaisiin yksilölliselle työskentclylle käyttää  jopa 75 % ja yhteiselle 25 % ajasta. Taitoaineet tarvitsevat kokonaan yksilöllisen työtavan. Mielensuuntaa muodostavat aineet, joihin kuuluvat uskonto, siveysoppi, runous ja laulu, tarvitsevat yhtekskäsittelyä voidaksensa kehittää korkeampia tunteita. Mikäli kuitenkin näissäkin halutaan tietoja antaa, on yksilöllistä työtä käytettävä.

Myöskin oppilasten ikä on asiassa ratkaisevaa laatua. Vanhemmalle oppilaalle voidaan antaa enemmän itsenäistä työtä kuin nuoremmalle. Tämän vuoksi olisikin oppikoulussa suuremmat mahdollisuudet itsenäiseen työ hön kuin on kansakoulussa, vaikkakin juuri niissä sitä vieläkin vähemmän käytetään.15)

Edellä esitetty Käisin yksilöllisen työtavan menetelmä lähentelee Dalton-järjestelmää, mutta siitä kuitenkin eroaa sikäli, että Käisin menetelmä säilyttää saman oppivuoden oppilaat yhtenä luokkana, yhden opettajan joh dossa samassa aineessa, kun taas Dalton-järjestelmä luokkakokonaisuuden hävittää, sirotellen tämän samassakin aineessa moniin eri asteisiin.

Senmukaan kuin Johtaja Käis on minulle ilmoittanut, on tämä työmuoto tullut käytäntöön runsaasti 50 % maalaiskouluista. Sen sijaan kaupunkikoulut ovat sitä vähem män käyttäneet. Vaikeammissa oloissa työskentelevä aina etsii uudistusta, kun taas paremmissa oloissa elävä tytyy polkemaan totuttua latua.  Niin on asianlaita meillkin.

Edellä esitetyt lyhyet viittaukset opetuksen uudistusesta Eestissä kokeellisen ja lapsipsykologian vaatimuste mukaisiksi velvoittavat meitäkin tarkistamaan työtap jamme, niin että se suurella vaivalla ja monien kalliide vuosien aikana saavutettu sato, jonka koulu lapselle anta ei olisi ainoastaan helposti unohtuvaa muistitietoa, kirja sivujen toistamista, pettävää katinkultaa, vaan että se tietojen oliella sisältäisi monipuolisen harjaantumisen itse näiseen työhön ja tietojen etsintään, kehittäisi ja vartu taisi tasapuolisesti lapsen kaikkia voimia.

Toivokaamme, että jo läheiset vuodet antavat opetta jälle sen ulkoisen avun, mita hän uudistuneen koulun luomisessa välttämättä tarvitsee.

 

12) Joh. Käis—V. Horn: Maateadus, tööjuhatusi indiv. löös 6 öppiaast  1933.
13) Joh. Käis: Looduseõpetus, tööjuhatusi indiv. tööks 5 öpp. aasta   1934.
14) Joh.   Käis:   Looduseõpetus, tööjuhatusi iseseisvaks indivianlseks  tööks,   1934.
15) Kooliuuenduse päevaküsimusi, Joh. Käis: "Inidviduaalne tööviis", sivut 81—158. (yleispiirteinen selostus). »Uusi teid algõpetuses»,  I—V.

 



Powered by Plone, the Open Source Content Management System

This site conforms to the following standards: